Miesten toiminnalliset seksuaaliongelmat

Miesten toiminnallisia seksuaaliongelmia ovat seksuaalisen halun häiriöt, kiihottumisvaikeudet, erektiohäiriöt, ennenaikainen tai viivästynyt siemensyöksy ja orgasmivaikeudet. Testosteronivaje on myös yksi miesten seksuaalisista häiriöistä, joka aiheuttaa toiminnallisia ongelmia. Edellä mainittuja ongelmia voi esiintyä joko yksistään tai yhdessä muiden toiminnallisten häiriöiden kanssa.

Kumppanin seksuaalihäiriöt voivat vaikuttaa miehen seksuaalisuuteen, niin että miehelle kehittyy toiminnallisia ongelmia. Parisuhteessa ilmenevät ongelmat vaikuttavat niin miehen kuin hänen kumppaninsa seksuaalisuuteen ja seksuaalitoimintoihin.

Erektiohäiriö

Erektiohäiriöt ovat tutkimuksissa havaittu luultua yleisemmiksi.  Ne voidaan jakaa lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja täydelliseen erektiohäiriöön.  Lievässä erektiohäiriössä erektio yleensä riittää yhdyntään tai se pettää satunnaisesti kokonaan. Keskivaikeassa erektiohäiriössä erektio häiritsee useimmiten yhdyntää.  Vaikeassa erektiohäiriössä yhdyntä onnistuu vain satunnaisesti ja vaatii erityistoimenpiteitä. Täydellisessä erektiohäiriössä kiihottumiselle ei muodostu juurikaan vastetta ja yhdyntä ei ole mahdollinen.

Suomessa kohtalaisesta tai vaikeasta erektiohäiriöstä kärsii noin 200 000 miestä. Lievempiasteinen erektiohäiriö on yli 500 000 suomalaisella miehellä. Hoidon piirissä on vain n. 10–15% miehistä. Asenteet ovat onneksi muuttuneet ja muuttumassa, joten yhä useampi mies uskaltaa puhua erektiohäiriöstään ja hakeutuu hoitoon.

Erektio on monimutkainen psykologisten, neurologisten, hormonaalisten ja hemodynaamisten tekijöiden aikaansaama reaktio. Häiriö missä tahansa näistä osa-aluista voi aiheuttaa erektiohäiriön.

Erektiohäiriön riskitekijöitä ovat:

• Verisuonisairaudet (koronaaritauti)
• Diabetes, verenpainetauti ja korkea kolesteroli
• Neurologiset sairaudet (mm. Parkinsonin tauti, MS-tauti)
• Hormonaaliset poikkeavuudet, kuten matala testosteroni, korkea prolaktiini ja kilpirauhashäiriöt
• Rakennepoikkeavuudet (Peyronin tauti)
• Lääkkeet (esim. masennuslääkkeet, verenpainelääkkeet)
• Psykologiset tekijät (masennus, parisuhdeongelmat, suorituspaine)
• Elämäntavat: tupakka, alkoholi, liikunta, ylipaino

Erektiohäiriön hoito

Erektiohäiriön hoidossa on oleellista tarkka elämänhistorian ja nykyisen elämäntilanteen selvittäminen.  Erektiohäiriön alku, kulku ja nykytilanne ovat oleellisia ja selvitettäviä asioita. Myös miehen seksuaalisen halun, kiihottumisen, siemensyöksyn ja parisuhteen tila ovat tärkeitä asioita erektiohäiriön hoidon suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Muut sairaudet, mahdollinen lääkitys ja elämäntavat otetaan myös huomioon.

Yleisperiaatteet erektiohäiriön hoidossa ovat perussairauden hyvä hoito, lääkityksen saneeraus, elämäntapojen muutos (tupakka pois, laihdutus, alkoholia kohtuudella, lisää liikuntaa ja ruokavalio terveelliseksi).
Oleellisia asioita erektiohäiriön hoidossa ovat myös parisuhteen tukeminen ja epäonnistumisahdistuksen poistaminen keskustelemalla. Keskusteluapua ja neuvoja voi hakea seksuaaliterapeutin vastaanotolta. Vastaanotolla voi seksuaaliterapeutti antaa asiakkaalle rentoutumisharjoituksia ja tarvittaessa neuvoa apuvälineiden käytössä.
Parisuhteen kanssakäymisessä on oleellista, että hyväilyjä voidaan tehdä ilman paineita yhdynnästä. Erektiohäiriön kannalta on tärkeää oppia stressaamattoman ilmapiirin luominen. Erektiohäiriö ei ainakaan parane, jos mies kokee asiasta syyllisyyttä ja paineita. Miehen ja hänen kumppaninsa on hyvä opetella hyväksymään se, ettei erektio tule käskemällä eikä sitä voi pakottaa spontaanisuuteen.

Lue lisää: Erektio ja erektiohäiriöt

Testosteronivaje

Seerumin testosteronitaso on keskeinen miehen seksuaalisen hyvinvoinnin fysiologinen mittari. Testosteronin lasku johtaa yleensä seksuaalisten toimintojen heikentymiseen. Toisaalta mies voi kyetä tyydyttävään seksuaaliseen kanssakäymiseen, vaikka testosteronipitoisuus on laboratoriotutkimuksissa viitearvojen alapuolella.

Mieshormonipitoisuutta laskevat monet tekijät, joista tärkeimmät ovat ikääntyminen, useat sairaudet, kuten krooniset keuhkosairaudet, krooninen tulehdus esimerkiksi reuma ja maksasairaudet, useat lääkkeet (esimerkiksi psyykelääkkeet), runsas ja pitkäaikainen tupakointi, verenkiertohäiriöt verisuonten kalkkeutumisen vuoksi, lihavuus ja liikunnan puute.

Testosteronin puutosoireita ovat mm.

• Seksuaaliset oireet
– Libidon (seksuaalisen vietin), erektio-ongelmat
• Fyysiset oireet
– Väsymys, vedon puute, kivut ym.
• Psyykkiset oireet
– Masennus, ahdistus, kireys, unihäiriöt, aloitekyvyttömyys

Testosteronin puutosoireet voivat muistuttaa esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriön oireita, masennuksen oireita, stressin oireita tai uniapnean oireita.
Mies voi hakeutua lääkärin vastaanotolle edellä mainittujen oireiden vuoksi. Yllättävän usein testosteronin puutoksen mahdollisuutta ei oteta huomioon ja ongelmaan ei osata puuttua oikealla hoidolla.

Testosteronivajeen hoito

Pitkäaikainen matala testosteronitaso voi aiheuttaa miehen elämänlaadun huomattavaa laskua ja jopa työkyvyttömyyttä. Testosteronivajetta voidaan hoitaa hormonikorvaushoidolla. Ennen lääkehoitoa tulisi selvittää, voiko tilanteen korjata muulla tavalla kuin lääkkeellä. Elämäntapojen muutos, kuten terveellinen ruokavalio, kohtuullinen alkoholin käyttö, tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen ja painon pudottaminen ovat ensisijaisia keinoja testosteronivajeen hoidossa. Toisaalta myös ikääntymisen mukana aiheutuva testosteronivaje tulisi jossakin määrin hyväksyä.

Herkkä siemensyöksy

Herkästä siemensyöksystä puhutaan silloin kun emättimessä tai peräaukossa oleva siitin laukeaa alle kahdessa minuutissa. Herkkä siemensyöksy eli ennenaikainen siemensyöksy on tilanne, jossa siemensyöksy tulee jo vähäisenkin seksuaalisen ärsytyksen seurauksena, pian siitintä sisään vietäessä tai ennen kuin sen haluttaisiin tulevan.  Yleensä hoitoa hakevilla tämä aika on alle minuutti. Herkkää siemensyksyä arvioitaessa ratkaisevaa on se, kuinka paljon siitin sietää ärsytystä ennen kun siemensyöksy tulee.

Herkkä siemensyöksy on yleisin miesten seksuaalinen toiminnallinen ongelma. Se voi olla luonteeltaan hankittu, elinikäinen, jatkuvasti esiintyvä tai tilannekohtainen. 20–30% miehistä kärsii herkästä siemensyöksystä. 75 %.lla miehistä, herkkää siemensyöksyä esiintyy jossakin elämän vaiheessa. Ongelma on yhtä yleinen kaikissa ikäluokissa ja ns. elinikäinen eli biologisista syistä johtuva, herkkä siemensyöksy on yleisempi kuin psykogeenisistä tekijöistä johtuva herkkä siemensyöksy. 

Herkkää siemensyöksyä aiheuttavia tekijöitä ovat mm.

• Psykogeeniset
- Ahdistuneisuus, masennus, hermostuneisuus, stressi, parisuhdeongelmat…
• Biogeeniset (elinikäinen)
- Peniksen yliherkkyys, 5-HT reseptoreiden toimintojen häiriö aivojen joillakin alueilla, herkkä biologinen refleksi, perinnöllisyys (geeniperimä), hormonaaliset syyt…
• Eräät fyysiset sairaudet
-Epilepsia, eturauhasen liikakasvu, kasvaimet, diabetes, sukupuolitaudit, verisuonisairaudet, neurologiset sairaudet…

Herkän siemensyöksyn hoito

Psykogeenisistä syistä johtuvaa herkkää siemensyöksyä hoidetaan psyko-, käyttäytymis-, seksuaali- tai pariterapiassa. Lantionpohjalihasten harjoittaminen sekä rentoutumisharjoituksen ovat osa herkän siemensyöksyn hoitoa, ainakin psykogeenisistä syistä johtuvissa tapauksissa.  Biogeenisistä syistä johtuvaa herkkää siemensyöksyä hoidetaan lääkehoidolla. Lääkehoitoon voidaan yhdistää edellä mainittuja terapiamuotoja.
Penistä paikallisesti puuduttavat sprayt, geelit ja voiteet auttavat jossakin määrin.
Herkkään siemensyöksyyn on olemassa myös erityinen puristustekniikkaa, jonka avulla mies voi harjoitella siemensyöksyn hallintaa.

Viivästynyt siemensyöksy

Siemensyöksy ja orgasmi ovat fysiologisesti kaksi eri tapahtumaa, vaikka ne lähes aina ilmenevätkin yhtä aikaa. Viivästyneen siemensyöksyn käsitteen määrittelyä vaikeuttaakin pohdinta, onko kyseessä siemensyöksyn, orgasmin vai molempien häiriö.

Useimmiten viivästyvä tai estyvä siemensyöksy ja orgasmi näyttävät johtuvan psykoseksuaalisista tai psykososiaalisista tekijöistä. Tila voi liittyä aiempiin seksuaalisiin kokemuksiin, olla jossakin määrin opittua käyttäytymistä tai ilmetä niistä riippumattomana (Virtanen, 2001).

Viivästyneen siemensyöksyn ja orgasmin syntyyn on esitetty joitakin teorioita (Maurice, 1999)

• Seksuaalisen reaktiosarjan ja sukupuolielinten vähäinen kiihotusherkkyys
• Siemensyöksyyn liittyvät pelot
• Pelko kumppanin raskaaksi tulemisesta
• Uskonnolliset tai muut ideologiset syyt, jotka mielen tasolla vaikuttavat estävästi siemensyöksyyn ja orgasmiin
• Mies ei koe kumppania kiihottavaksi
• Seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu toiseen kumppaniin
• Poikkeavan suuri siemensyöksy- ja orgasmitaajuus; esimerkiksi runsas masturbointi
• Traumaattinen kokemus
• Käyttäytymisen tai mielenterveyden häiriö
• Estävä refleksi (fysiologinen syy)

Jotkut lääkkeet (mm. eräät verenpaine- ja psyykelääkkeet) voivat viivästyttää tai estää siemensyöksyä.
Viivästynyttä siemensyöksyä ja orgasmia voidaan hoitaa seksuaali- ja psykoterapian keinoin sekä lääkkeillä.

Haluttomuus

Seksuaalinen haluttomuus on yleinen seksuaalisuuteen liittyvä ongelma niin naisilla kuin miehillä. Haluttomuus on miesten kasvava seksuaaliongelma.
Seksuaalisesta haluttomuudesta puhutaan silloin, kun aikaisemmin halukas ihminen on syystä tai toisesta muuttunut haluttomaksi seksin suhteen.  Haluttomuus on usein monien tekijöiden summa.  Haluttomuus sinänsä voi olla ensimmäinen oire parisuhteessa, jossa on ongelmia tulossa. Seksuaalinen haluttomuus on ongelma vain, jos henkilökohtaisesti koetaan niin.

Jokaisella ihmisellä on oma halutasonsa, joka myös vaihtelee elämän eri vaiheissa. Monesti ajatellaan, että iän myötä halussa tapahtuu muutoksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Halu ja halun määrä ovat yksilöllisiä, eikä ikä välttämättä vaikuta siihen. Miessukuhormonit eli testosteronit vaikuttavat halukkuuteen. Testosteronin määrä laskee iän myötä ja se voi vaikuttaa miehen haluun. Halu koostuu kuitenkin monesta seikasta, eikä halun laantuminen johdu ainoastaan iästä ja testosteronitason laskusta.

Halun laukaisemiseen tarvitaan aisteja, joista miehille tärkeimpiä ovat näkö- ja kosketusaistit. Myös vireystila, eroottiset yllykkeet, mieliala, tunteet, muisti ja mielikuvat (fantasiat) vaikuttavat seksuaaliseen haluun.

Haluttomuuteen vaikuttavia tekijöitä voivat olla:

• Väsymys
• Työpaineet
• Kyllästyminen
• Parisuhdeongelmat
• Seksisuhteen rutinoituminen
• Huono yleiskunto
• Sairaudet ja jotkut lääkkeet
• Muut seksuaaliset toiminnalliset ongelmat kuten erektiohäiriö ja herkkä siemensyöksy
• Aikaisemmat traumaattiset kokemukset ja henkilökohtaiset kriisit

Haluttomuus ei tarkoita samaa asiaa kuin kyvyttömyys. Haluttomuus tarkoittaa sitä, että vaikka mies saisikin pinnistettyä itsensä esimerkiksi yhdyntään, ei hän saa siitä mielihyvää ja nautintoa.
Haluttomuuden ensisijainen hoito on ottaa asia puheeksi kumppanin kanssa. Seksuaali- ja pariterapia ovat keinoja joissa mies saa apua, joko yksin tai yhdessä kumppanin kanssa.

Keskustelun lisäksi muita ”itsehoitomahdollisuuksia" ovat:

• Itsestä huolehtiminen
• Eroottiset virikkeet, kuten asut, elokuvat, lehdet ja seksivälineet
• Rakasteluasentojen ja paikkojen vaihtelu
• Fantasiat
• Parisuhteen hoito, johon kuuluu olennaisesti toisen kunnioittaminen ja kuuntelu, hyväksytyksi tulemisen tunne, yhteinen aika, läheisyys, fyysinen kosketus.

Perussairauden huolellinen hoito, mahdollisen lääkityksen tarkistaminen ja muuttaminen ovat myös oleellisia asioita haluttomuuden hoidossa.

Apua kannattaa hakea jos haluttomuus alentaa elämänlaatua, on oman itsen mielestä haittaavaa eikä kumppanin kanssa päästä asiassa eteenpäin.

Lähteet:
Apter, D., Väisälä, L. & Kaimola, K. (toim.) 2006. Seksuaalisuus. Helsinki: Duodecim.
Heusala, K. 2003. Miehen seksuaalisuus. 3. p. Helsinki: Like.
Virtanen, J. 2001. Kliininen Seksologia. Helsinki: WSOY.
Invaliidiliitto (http://inport2.invalidiliitto.fi/pdf/miesikajaseksi.pdf)