Kaalimato.com uudistuu - lue lisää
 

Vaikuttavatko feromonit parin valintaan?

Feromoni tulee kreikan sanoista pherein (kantaa) ja horman (kiihottaa). Feromonit ovat huomaamattomia hajuja tai kemiallisia viestejä, jotka toimivat signaaleina ja houkuttimina omalle lajille. Yleisin tunnettu eläinperäinen feromoni on myski, jota saadaan myskihirven sukuelinten läheisyydessä sijaitsevista rauhasista. Ainakin eläinmaailmassa, seksuaaliferomonien avulla houkutellaan vastakkaisen sukupuolen edustaja paritteluun. Ironista kyllä, eläinmaailman feromoneja käytetään myös niiden tuhoamiseen: tuoksun houkuttelemat tuhohyönteisten koiraat tuhotaan, kun ne ehtivät paikalle.

Missä feromonit aistitaan?

Feromonien tehtävä parinvalinnassa eläinmaailmassa on erityisen tärkeä. Ihmiset ja eläimet aistivat feromonit erityisellä vomeronasaalielimellä (eli Jacobsonin elimellä), joka sijaitsee ihmisellä nenäontelossa, sierainten välissä. Useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että ihmisen vomeronasaalisen rakenteen toiminta on rappeutunut evoluution saatossa.

Muutamia vuosia sitten neurobiologi Leslie Vosshalla löysi kuitenkin ihmisen hajua aistivasta ihosolukosta erityisen reseptorin, joka reagoi miehen hiestä eristettyyn androstenoniin eli miehen hiessä olevaan feromoniin. Eri ihmiset reagoivat androstenonin hajuun eri tavoin. Toiset kokevat hajun voimakkaammin kuin toiset ja tähän vaikuttaa se, millainen muoto reseptoria koodaavasta geenistä kullakin ihmisellä on.

Tutkimuksia feromonien vaikutuksesta

Eräs tutkimus osoitti, että naiset reagoivat miehen androstenoni-yhdisteeseen siten, että heidän verenpaineensa, pulssinsa ja hengitytaajuutensa kohosi ja he tunsivat itsensä merkittävästi kiihottuneemmaksi kuin aiemmin. Miehen hien on myös todettu kohentavan naisen mielialaa ja kiihdyttävän hedelmällisyyden säätelyyn osallistuvan luteinisoivan hormonin tuotantoa.

Ruotsissa tehty tutkimus feromonien vaikutuksesta aivoihin osoitti, että miehen androstenoni aktivoi homomiesten ja heteronaisten aivoissa saman hypotalamuksen alueen. Heteromiehillä tämä aivoalue reagoi naisferomonikandidaattiin estratetraenoliin. Lesbonaisten hypotalamusta mieskemikaali ei sytyttänyt, mutta naiskemikaali sai aikaan samantapaisen vilkastumisen kuin heteromiehissä.

Naisen emätin erittää myös feromonia. Tämä on nimeltään kopuliini. Tutkimukset ovat osoittaneet myös kimppakämpässä asuvien naisten kuukautiskierron olevan suunnilleen samanaikainen. Huoneistossa leijuva hien haju saa tämän aikaan.

Edellä mainittujen tutkimustulosten valossa feromoneilla näyttäisi olevan kiistaton merkitys ainakin mielialan virittymiseen ja aivotoimintaan. Feromonit ovat kuitenkin biokemiallisesti erittäin monimutkaisia sekoituksia ja niitä on erittäin hankala eristää ja määrittää varsinkin ihmisestä.

Mitkä ihmeen MHC-geenit?

Kehon tuoksuun vaikuttavat Major Histocompatibility Complex- eli MHC-geenit. Ne tuottavat myös immuunijärjestelmän proteiineja, joilla elimistö erottaa omat solut vieraista. Henkilöillä, jotka muistuttavat ominaistuoksultaan toisiaan, on samankaltaiset MHC-geenit. MHC-geeniyhdistelmä on yksilöllinen ja ne vaikuttavat kehon ominaistuoksun lisäksi immuunijärjestelmään.

Parin valinnan kemiaa

MHC-geeniyhdistelmän vaikutusta parinvalintaan on tutkittu ns. T-paitojen haistelukokeilla. Tulokset ovat hieman ristiriitaisia. Eräs koe osoitti, että naiset päätyivät valinnassaan sen miehen hajuun, jonka MHC-geeniyhdistelmä oli samankaltainen kuin heidän isänsä ja tästä syystä osittain yhtenevä myös heidän omien MHC-geeniensä kanssa. On myös olemassa tutkimuksia, joiden mukaan MHC-geeniyhdistelmältään erilaiset ihmiset päätyvät naimisiin keskenään. Tämän kaltaisella parinvalinnalla ehkäistäisiin sisäsiittoisuutta ja varmistettaisiin tulevien jälkeläisten riittävän vaihteleva geeniperimä joka vaikuttaa mm. kykyyn vastustaa tauteja.

Ihmisen erittämissä hajuissa on siis perää ja ne vaikuttavat jossakin määrin mielialaan, aivojen toimintaan ja myös mahdollisesti siihen, kenen kanssa päädymme hankkimaan jälkeläisiä. Täytyy kuitenkin muistaa, että myös monet muut seikat vaikuttavat edellä mainittuihin asioihin. Myös hajujen merkitys sekä se, miten voimakkaasti kukin henkilö niitä aistii vaihtelevat.